23 - 25.10. Neurokirurgiaa ja urologiaa - Siiri

Vielä keskiviikkona ja torstaina pääsin seuraamaan neurokirurgisia leikkauksia salissa 22, ja perjantaina urologista kirurgiaa salissa 7, eli virtsateihin liittyvää kirurgiaa. 

Keskiviikkona suunniteltuja operaatioita olivat lanneranka-alueen leikkaus, aivokasvaimen poisto sekä välilevyn pullistuman leikkaus. Salissa kaksi viimeistä operaatota suoritti kirurgi, johon olin edellisenä päivänä päässyt tutustumaan. Olin jo edellisenä päivänä kysynyt instrumenttihoitajalta, voisinko pukeutua streliilisti hänen kanssaan seuraavaan operaatioon. Tämän piti onnistua, mutta hänen työaikansa kereksi loppua ennen sen alkamista. Kysyin asiasta siis uudestaan, ja hän varmisti asian kirurgilta, ja sovimme että seuraavassa, joka olisi myös päivän viimeinen voisin tulla steriilinä mukaan. Oletin, että olisin instrumenttihoitajan mukana, mutta minulle haettiinkin jakkara, ja sanottiin että voit mennä toiselle puolelle potilasta. Olin tästä yllättynyt ja tietenkin hyvin innoissani; viimein pääsin haavalle, ja vielä kirurgin assistentiksi. Kuten edellisessä postauksessa mainittua, kirurgi oli todella mukava, ja opasti minua pienissä asioissa joita halusi minun tekevän. Samalla hän kertoi operaation kulusta ja siitä mitä aikoo seuraavaksi tehdä. Juttelimme myös toistemme asioista ja mielenkiinnonkohteista. 

Torstaiksi oli alunperin myös suunniteltu kolme operaatiota, joista kuitenkin vain ensimmäinen tehtiin, sillä kaksi muuta oltiin peruutettu. Aamun operaatio oli aivokasvaimen poisto, mikä oli haastavassa paikassa. Kasvainkudosta oli paljon, minkä seurauksena aivoihin jäi tyhjää aluetta jonkin verran, ja tämä jouduttiin täyttämään ennen kallon sulkemista. 

Päivä ei onneksi kuitenkaan päättynyt siihen, vaan eräs toisen neurokirurgisen salin operaatio siirrettiin saliimme, ja se vasta olikin mielenkiintoinen! Tämän operaation toteutti kirurgi, jota en aiemmin ollut nähnyt, joten esittäydyimme tietenkin toisillemme. Hänen englantinsa oli kohtuullisen hyvä, ja hän kertoikin operaatiosta aina osaamallaan tavalla. Kyseessä oli intramedullaarinen selkäytimen kasvain, eli kasvain, mikä sijaitsee sisimmässä kerroksessa selkäytimessä. Operaatio olisi haastava ja ennen sen alkua kirurgi kuvaili potilaan tilannetta "it's fucked". Niin kuin kaikissa neurologisissa operaatioissa, myös tässä hyödynnettiin mikroskooppia, jonka näkymä näkyy myös kahdella näytöllä salissa muillekin. Operaatio oli kuin jännityselokuva, sillä liikkeet olivat pieniä ja pienillä työkaluilla suoritettavia, eikä kasvainta ollut helppoa saada ulos intramedullaarialelle tehdystä pinestä viillosta. Kun kirurgi viimein onnistui saamaan kiinteän kasvaimen ulos, koko sali huohahti ja lausahti "bravo". 

Perjantaina vaihdoin salia urologisen kirurgian saliin. Päivälle oli suunniteltu neljä operaatiota, ja salin henkilökunta oli muutamalta aiemmalta salissaolopäivältä minulle tuttua. Meno oli siis rentoa, ja osasinkin jo auttaa joissain asioissa. Yleisiä operaatioita olivat munuaiskivien poistot ja katetrien vaihdot munuaisten ja virtsarakon välillä. Muita leikkauksia on esimerkiksi näyttepalojen otot tai kasvaimien postot. Eräällä naispotilaalla oli katetrin asettaminen toisen munuaisen ja virtsarakon välille, mutta hänellä olikin kaksoismunuainen sillä puolella. Epämuodostuma näkyikin hyvin röntgenkuvassa varjoaineen avulla (yleinen menetelmä kyseisissä ja muunkin tyyppisissä urologissa leikkauksissa).

Kaiken kaikkiaan viikko oli ollut mielenkiintoinen, ja viihdyin todella neurokirurgian parissa. Toivon pääseväni sinne myös uudestaan, vaikka monta kirurgista haaraa on vielä näkemättä.

~ Siiri